Frontin korkosijoittamisen uusi aika | Front

Frontin korkosijoittamisen uusi aika

13.01.2017

Hyvää alkavaa vuotta kaikille Frontin asiakkaille ja seuraajille. Frontissa käynnistämme sen myös uudistamalla nettisivustomme. Tavoitteenamme on mm. entistä uudenaikaisempi ja laiteriippumattomasti skaalautuva palvelu, joka kertoo tuotteistamme ja palveluistamme selkeästi ja havainnollisesti. Vuoden mittaan lisäämme asiakkaillemme edelleen digitaalisia palveluita, kuten asiakkaiden sähköistä tunnistautumista ja profiloitumista.

2017 käynnistyy Frontin korkosijoittamisen uusi aika. Olemme perustaneet Front Finance Oy -nimisen sijoitusyhtiön yhdessä ammattimaisten ja kokeneiden pääomasijoittaja-asiakkaidemme kanssa. Front Finance on suomalainen sijoitusyhtiö, joka sijoittaa omasta taseestaan pk-yritysten velkamuotoisiin sitoumuksiin tai velkakirjoihin. Sijoituskohdeyrityksinä toimivat myös ns. kulutusluottoyritykset, joten välillisesti Front Finance sijoittaa myös suomalaisiin kotitalouksiin. Front Capitalin asiakkaille uusi korkosijoittaminen näyttäytyy siten, että tarjoamme Front Financen velkakirjoja sijoituskohteiksi eri sijoitusajoilla heti vuoden alusta. Kiinteät korkotuotot ovat olennaisesti korkeampia kuin tavanomaiset korkotuotot pankkitalletuksista tai markkinaehtoisista joukkovelkakirjalainoista oli kyse sitten riskittöminä pidettävistä valtiolainoista tai suomalaisista tunnetuista suuryrityksistä.

2016 oli myös Frontin markkinaehtoiselle korkosijoittamiselle menestyksekäs vuosi. Turbulentissa markkinaympäristössä globaali korkopainotteinen Front Maltillinen -sijoitusrahastomme tuotti reilut 5 % laajasti hajautetulla ETF-riskillä. Vuosi 2016 oli kuitenkin edelleen keveän rahapolitiikan ja alenevien korkojen vuosi, tukien pidempien korkosijoitusten tuottoa. Vuoden loppua kohden näimme kuitenkin pitkien korkojen nousevan reaalitalouden ja inflaatio-odotusten pönkittämänä erityisesti Yhdysvalloissa ja FED nosti joulukuussa maltillisesti keskuspankkikorkoa – toisen kerran vuoden sisällä lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. 2017 oletetaan siis pidempien joukkovelkakirjojen tuottojen olevan korkojen noustessa paineessa ja korkosijoittajien hakevan entistä enemmän tuottoja esim. riskisemmistä high yield -sijoituksista.

Samanaikaisesti markkinoille on tullut uudenlaisia rahoitus- ja sijoitusmuotoja kuten joukkorahoitusta ja vertaislainaamista. Big datan, lohkoketjuratkaisujen (blockchain) sekä rahansiirron ja -maksamisen uudenlaisten sovellusten oletetaan mullistavan rahoittamiseen liittyvät palvelut. Vuoden 2018 alusta voimaan tulevan EU:n maksupalveludirektiivin uskotaan kiihdyttävän kehitystä ja myötävaikuttavan siihen, että pankit avaavat rajapintansa fintech-yrityksille uudenlaisten digitaalisten palveluiden rakentamiseksi. Onpa puhuttu jopa kivijalkapankkien häviämisestä ja mobiilimurroksen tapaan Applen, Googlen ja Facebookin tyyppisten yritysten valtaavan rahoitusmarkkinat ja -palvelut. Näillä teknologiayhtiöillä on jo valtavat asiakastietokannat, vaadittavat muut resurssit ja kokemusta asiakkaidensa käyttäytymisen analysoinnista. Toisaalta, kun katsoo pankkien digitaalisen palvelun kehitysbudjetteja, voi ennustaa niidenkin uusiutuvan ja varmasti osallistuvan myös uusien palveluiden lanseeraamiseen. Pankkien vakavaraisuussääntelyn jatkuva kiristäminen kannustaa niitä yhä voimallisemmin kehittämään taseen ulkopuolista toimintaa.

Pk-yritysten kasvun esteenä on usein käyttöpääomarahoituksen riittämättömyys. Varsinkin isommat asiakasyritykset ostajina tai tilaajina ovat pidentäneet maksuaikoja ja erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa palvelu tai tuote (kustannukset) tuotetaan ennen asiakkaan pääasiallista maksua. Monille yrittäjille perinteinen factoring ei ole joko ollut saatavilla pankin rajoitteiden johdosta tai se ei ole ulottunut koko tuotantoketjuun tai esim. kansainväliseen kauppaan. Laskusaatavien rahoittamisesta on muodostumassa ´yritysten kulutusluottomarkkina´, jolla mahdollistetaan kasvua ja työllistämistä. Esim. suomalaislähtöinen Arex on jo useamman vuoden kehittänyt sekä teknologiaa että käynnistänyt hankkeen jopa kansainvälisen markkinapaikan luomiseksi laskusaatavarahoitukseen. Riittävän hajautuksen saaminen on myös näillä markkinoilla sijoittajien kynnyskysymys ja likviditeetin synnyttäminen sekä laskusaataviin että sijoittajakuntaan kestää varmasti aikansa. Front Finance seuraa mielenkiinnolla laskusaatavien markkinapaikkojen kehittymistä. Lisäksi se voi sijoittaa varoja myös räätälöidysti sovituilla malleilla, joissa on kyse esim. tuotannollisten projektien väliaikaisesta rahoittamisesta ennen lopullista asiakassuoritusta tai ennen perinteistä pankin tarjoamaa factoringia.

Uuden korkomarkkinan muutos koskettaa niin rahoitusta tarvitsevia tahoja kuin sijoittajiakin. Kuluttajarahoitus on muuttunut usein kulutustavarakaupan yhteydessä osamaksun sijaan otetuksi korttiluotoksi (joissa useimmiten pankki tai sen osakkuusyhtiö on taustalla) tai muulta kulutusluottoyhtiöltä otetuksi tai vertaislainayhtiön välittämäksi luotoksi. Useimmiten kuluttajaa ei kiinnosta mistä tai missä muodossa laina tulee vaan olennaisempaa on lainan saatavuus, nopeus, yksinkertaisuus, vakuudettomuus – ja keskeisenä kuukausierän suuruus. Osin markkinoiden kehittymättömyydestä kertoo se, että siellä vaikuttaa toteutuvan samanaikaisesti kovin eri hintaisia kulutusluottoja ainakin päällisin puolin samankaltaisille asiakkaille. Kuluttajasuojalainsäädäntö pakottaa nykyisin luotonantajat kertomaan todellisen vuosikoron, mutta sen suuruus ei näytä olevan ainakaan ainoa määräävä tekijä. Edes lainojen ns. kilpailuttajat, jotka tarjoavat halvinta lainaa esim. kymmeneltä palveluntarjoajalta yhdellä kuluttajan hakemuksella, eivät ole toistaiseksi tasoittaneet korkoeroja. Käytännössä markkinoiden tehostuminen tulee kuitenkin johtamaan keskimäärin korkojen laskuun tulevaisuudessa; näin näyttää tapahtuneen isoimmilla markkinoilla esim. Yhdysvalloissa. Samaan aikaan kuitenkin markkinat kasvavat, mikä kiinnostaa sijoittajia. Taseluototusta harjoittavat yhtiöt tarvitsevat toimintaansa pääomia ja vertaislainavälittäjät sijoittajia eli lainaksiantajia. Kulutusluottoyhtiöt tarjoavat sekä rajoitetulle ammattimaisemmalle asiakaskunnalle suunnattuja velkakirjoja että etuoikeusosakkeina korkosijoituksiin verrattavia osakesijoituksia. Vertaislainavälittäjät ovat kehittäneet sijoittajien tarpeisiin tehokkaita automaattisia hajautusvälineitä, jotta yksittäiseen lainaksiottajaan kohdistuvat riskit eivät kasva liian suureksi. Silti moni sijoittaja on kokenut hajauttamisen haasteelliseksi ja toistaiseksi myös verotuksen eriarvoiseksi, koska yksityishenkilö ei ole tehokkaasti pystynyt vähentämään verotuksessa esim. vertaislainasijoituksiin vääjäämättä sisältyneitä luottotappioita tai lainojen edelleenmyynnistä perintäyhtiölle aiheutuneita tappioita.

Front Finance siis sijoittaa omasta taseestaan sekä pk-yritysten (reaali- tai sopimusvakuuksia vastaan) velkasitoumuksiin että kulutusluottoyhtiöiden velkakirjasijoitusten kautta suomalaisiin kotitalouksiin. Sijoittajalle se tarjoaa kiinteäkorkoista velkakirjaa. Sijoittajan riskinä on Front Finance -yhtiö, joka kuitenkin hajauttaa korkosijoituksensa lukuisiin eri tyyppisiin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin ja siten pyrkii hallitsemaan omaa riskiään tehokkaasti. Yhtiön osakepääomaa olemme jo saatujen pääomasijoittajien sijoitussitoumusten avulla varautuneet kasvattamaan reiluun viiteen miljoonaan euroon, joka mahdollistaa sovitulla 10 %:n omavaraisuusasteella 50 miljoonan euron sijoituskannan. Jo 2017 aikana uskomme yhtiön sijoitusten nousevan noin 30 miljoonaan euroon. Front Finance -konserniin kuuluva Vertaislaina Oy on toiminut vertaislainavälittäjänä Lainaaja-brändillään ja jatkossa se tulee tarjoamaan myös omasta taseestaan kulutusluottoja. Sen riskienhallinnassa olennaisena osana on lainanhakijoiden ammattimainen analysointi ja riskiluokitus, big data. Toinen puoli Front Financen sijoitussalkusta ja taseesta kohdistuu yritysrahoitukseen esim. laskusaatavien rahoituksena ja rakennuttamisprojektien vakuudellisena rahoituksena.

Front Capital tarjoaa Front Finance -velkakirjoina asiakkailleen äärimmäisen yksinkertaisen sijoitusmuodon markkinatilanteessa, jossa perinteisen finanssimarkkinan riskit ovat selvästi nousussa. Uusi korkosijoittaminen soveltuu myös niille asiakkaille, jotka ovat jo kokeilleet sijoittamista esim. kuluttajaluototukseen. Uuden korkosijoittamisen ideana on tarjota ylivertainen hajauttaminen useaan uuteen korkosijoittamisen kohteeseen ja samalla paketoida se sijoittajalle verotehokkaaksi ja yksinkertaiseksi perinteistä sijoittamista vastaavaksi korkoinstrumentiksi. Yhtiössä on kokenut ja ammattitaitoinen sijoituspalvelutaustainen henkilöstö, joka hallinnoi sijoitusten riskiä hajauttamalla sijoitukset laajasti ja tehokkaasti sekä analysoimalla kaikki potentiaaliset sijoituskohteet ammattimaisesti tavoiteltavan riski-tuottosuhteen saavuttamiseksi. Keskeinen riskienhallintatapa on sijoitussalkun laaja hajauttaminen sekä yritysten velkakirjaluototuksessa kohdeyhtiöiden toiminnan perusteellinen tuntemus.

2016 oli sijoittajille yllätysten vuosi. Niitä tarjoili ainakin Brexit ja Trump-ilmiö ja ehkä suurin kaikista oli markkinoiden yllätyksellinen reagointi niihin. Todennäköisesti vuosi 2017 on myös tapahtumarikas sijoittajille. Nähtäväksi jää tarjoileeko yllätyksiä poliitikot, äänestäjät, keskuspankkiirit vai pörssiyhtiöt; Laskeeko korkosijoitusten tuotto, ohjautuuko varoja muihin omaisuusluokkiin, pysyykö osakkeiden arvostustasot uskottavina, vahvistuuko valuutta? Frontissa olemme jo varautuneet turbulenssiin. Yhtenä turvasatamana näemme uuden korkomarkkinan, joka mielestämme hyvin hajauttamalla tarjoaa tasapainoa sijoittajien salkkuun. Front Finance on käynnistetty tätä varten – uuden korkomarkkinan pioneeriksi.