Markkinakommentti – Mikä markkinoita hermostuttaa?
05.12.2018
G20-kokouksessa saatiin kauppasotaan liennytystä, mutta huolet USA:n talouden tulevaisuudesta ja Fedin rahapolitiikan kiristämisestä säilyivät
Buenos Airesin G20-kokouksessa presidenttien Trump ja Jinping illallistapaaminen sujui hyvin. Kokouksella oli markkinoiden kannalta paras mahdollinen realistinen lopputulema. USA ja Kiina päättivät aloittaa neuvottelut kauppasopimuksen aikaansaamiseksi ja samalla USA-Kiina-kauppasodassa julistettiin 90 päivän välirauha
G20-kokouksen hyvän lopputuleman ansiosta maanantaina 3.12. nähtiin osakemarkkinoilla reipas nousupäivä. Eilen tiistaina 4.12. osakemarkkina laski kuitenkin USA:ssa jyrkästi ja edellisen päivän kurssien kohoaminen otettiin korkojen kanssa takaisin
Syynä laskuun oli kasvava huoli USA:n keskuspankin koronnostojen vaikutuksesta talouskasvuun. Markkinoilla pelätään, että Fed tulee jatkossa nostamaan ohjauskorka liikaa, mikä hidastaa taloutta. USA:n 10v valtionlainakorko on laskenut viime viikkoina hyvää vauhtia ja 10v-2v -korkoero on kutistunut 0,12 %-yksikköön. Korkoeron painuminen negatiiviseksi on historiassa ollut vahva varoitusmerkki lähestyvästä taloustaantumasta
Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan vielä kerran tänä vuonna ja vähintään kolme kertaa ensi vuonna. USA:n keskuspankin rahapolitiikan kiristämistä ajaa inflaatiopaineiden kasvu
Korkojen nousu vaikuttaa yhdessä kiihtyvän palkkainflaation ja syvenevän kauppasodan kanssa negatiivisesti yritysten tuloskasvunäkymiin. Kohoava korkotaso kasvattaa yritysten rahoituskustannuksia, nousevat palkat painavat tulosmarginaaleja ja kauppasodan seuraksena nousseet tullimaksut vaikuttavat tuotantopanosten hintoihin, vienti- ja tuontikysyntään sekä häiritsevät kansainvälisten tuotantoketjujen sujuvaa toimintaa. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla S&P500-yhtiöiden vuotuinen tuloskasvu yltää reippaasti yli 20 %:n lukemiin. Ensi vuonna tuloskasvu jäänee alle 10 %:iin
Tuloskasvun taittumisen ohella lisäpainetta osakkeille voi ensi vuoden aikana tuoda myös korkotason nousun aikaansaama muutos sijoittajien käytöksessä. Ei pelkästään USA:ssa vaan myös kaikilla keskeisillä markkinoilla sijoittajat ovat eläneet viime vuodet poikkeuksellisen matalien korkojen ympäristössä. Tämä on houkutellut pääomia riskisempiin sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin, parempien tuottojen perässä. Korkotason noustessa riittävän korkeaksi ja tarjotessa aiempaa houkutelevampaa riski/tuotto -suhdetta, pääomia voi siirtyä muista sijoituskohteista perinteisiin korkosijoituksiin. Esimerkiksi USA:ssa S&P500-yhtiöiden omien osakkeiden ostojen ja osinkojen yhteenlaskettu tuotto on tällä hetkellä 4,7 %, mikä on alle 2%-yksikköä korkeampi kuin 10v. valtionlainan kuponkituotto. Mikäli jossain kohden odotukset korkojen nousun jatkumisesta hälvenevät ja valtionlainat tai vaikkapa pelkästään lyhyen koron sijoitukset tarjoavat vielä hieman nykyistä parempaa tuottoa suhteessa osakkeisiin, edessä voi olla mittava rotaatio osakkeista korkoihin. Tämä rajoittaisi osakkeiden nousua tai painaisi osakekurssit jopa laskuun